The words accompanying the music

Olin pitkään miettinyt Tuiki, tuiki, tähtönen -lastenlaulun ruotsinkielisen version (Blinka lilla stjärna) yhtä sanavalintaa, joka tuntui oudolta. En ymmärtänyt, miksi ensimmäisessä säkeistössä, jossa lauletaan ensiksi taivaalla tuikkivasta tähdestä, sen jälkeen ihmetellään, missä se tähti on: “hur jag undrar var du är”.

Jos olisin muistanut laulun englanninkielisen tekstin, olisin ymmärtänyt erheeni; molemmissa ensimmäinen säkeistö on tekstiltään samankaltainen. Englanniksi lauletaan “how I wonder what you are” ja niin myös ruotsiksi: “vad du är”. Olin siis kuullut väärin, ja on tavallaan vähän sääli, että asia nyt korjaantui. Oli hauska ajatella lastenlaulua, jonka teksti tuntuisi järkevältä vain, jos siinä myös pohdittaisiin, mihin tähtikuvioon tms. silmien edessä oleva tähti kuuluu. (Eri asia sitten on, täytyykö (lasten)laulun tekstin ylipäätään olla looginen.)

Englannin- ja ruotsinkielisiä versioita vertaillessani huomasin, että ne ovat melko yhteneväisiä. Se on ehkä loogista. Twinkle. Twinkle, Little Star pohjaa (tai on yhtä kuin) Jane Taylorin The Star -runoon, joka ilmestyi vuonna 1806. Ruotsiksi sanoituksen käänsi Betty Ehrenborg (1818-1880) jossakin elämänsä vaiheessa.

Suomeksi teksti saatiin (ilmeisesti) vasta 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, ja äänitearkiston tietokannan mukaan se on levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1976. Maisa Krokforsin suomenkielinen sanoitus eroaa jossain määrin alkuperäisestä englanninkielisestä (ja samalla ruotsinkielisestä). Suurin ero on säkeistöjen määrässä: alkuperäisessä on viisi, ruotsiksi neljä ja suomeksi kaksi.

Tekstien sisällölliset erot näkyvät parhaiten toisessa säkeistössä. Ruotsiksi (ja englanniksi) auringon laskettua tähti tulee esiin, ja aloittaa hitaan ja loistavan, koko yön kestävän kulkunsa, jota kertoja seuraa ja sanoillaan kuvaa. Suomeksi taas ensimmäisen säkeistön kertoja, “minä”, häivettyy toisessa säkeistössä, kun puheeksi tulevat “kaikki lapset maailman”, jotka katsovat taivaan tähtiä ja miettivät, miksi ne loistavat ja miksi niiden valo valaisee maahan asti.

(Suomenkielisen toisen eli viimeisen säkeistön tekstille ei löydy vertaista myöskään ruotsin- ja englanninkielisten versioiden viimeisistä säkeistöistä.)

Tällaista näkökulman muutosta ei tapahdu englannin- tai ruotsinkielisessä tekstissä. Niissä kyllä “minä” jää toisessa ja kolmannessa säkeistössä mainitsematta, mutta näkökulma pysyy samana, eli kertoja suuntaa sanansa tähdelle: “thanks you for your tiny spark” ja “för ditt ljus, han älskar dig. Neljännessä säkeistössä minäkin palaa (“my curtains” ja “min gardin”).

Suomeksi toisessa säkeistössä sanat suunnataan selvästi jollekin muulle kuin tähdelle; lisäksi lapsia ei englanniksi tai ruotsiksi mainita, maailmakin vain englanninkielisen tekstin ensimmäisessä säkeistössä (“Up above the world so high”).

Myös ensimmäisessä säkeistössä on pieni, mutta merkitsevä ero. Neljännellä rivillä ruotsin- ja englanninkielinen teksti on sama, tähti vertautuu timanttiin (“lik en diamant i skyn” ja “Like a diamond in the sky”). Suomeksi ei mainita timanttia, vaan tähti joka “katsoo alas maailmaan”.

(Myös kolmannella rivillä on ero, mutta ei tässä olennainen: kuten alkuperäisessä, suomeksi tähden ilmoitetaan olevan korkealla taivaalla (“Up above the world so high”). Ruotsiksi taas tähti houkuttaa kertojan katseen kaukaisuuteen (“fjärran lockar du min syn”).)

Juuri tämä “katsominen” tekee erosta oudon, koska se tekee tähdestä huomattavasti elollisemman olennon kaltaisen kuin se todellisuudessa on. Ruotsiksi ja englanniksikin tähti katsoo tai kurkistaa, neljännessä säkeistössä, mutta verhonraoista yksityisesti kertojan huoneeseen, kuin vain ilmoittaakseen olemassaolostaan. Suomeksi tähden katsominen “alas maailmaan” (ja sen lapsiin) on kollektiivisempaa, ja tuntuu siksi myös aktiivisemmalta toiminnalta.

(Toki tässä voisi miettiä uralilaisten ja indoeurooppalaisten kielten eroja ja sen mahdollista vaikutusta ilmaisutapojen eroon, mutta jätän sen osaavammille.)

Erilaisuutta vahvistaa, että tähti katsoo nimenomaan “alas”; tätä ei ole erikseen mainittu ruotsin- tai englanninkielisessä tekstissä vaikka niinkin voisi olla (kuten myös päinvastoin suomeksi). Näin on esimerkiksi Raamatun Psalmien kirjan 33. luvun 13. jakeessa, joka ruotsiksi kuuluu “Från him­len blic­kar Her­ren ner och ser på al­la människor”. Englanniksi sama kohta on “From heaven the Lord looks down and sees all mankind” (New International Version). Molemmissa Herra siis katsoo taivaasta alas ja näkee kaikki ihmiset tai koko ihmissuvun.

Vastaava kohta suomeksi (vuoden 1933 vanha suomennos; kohta on identtinen vuoden 1992 uudessa suomennoksessa) kuuluu: “Herra katsoo alas taivaasta, näkee kaikki ihmislapset”.

En väitä, että Krokforsin sanat tulevat suoraan Raamatusta, se voi olla vain Raamatun tiedostamatonta vaikutustakin. Tai olla olematta edes sitä; “kaikki lapset maailman” voisi kai esimerkiksi olla osa jotain tiedostavaa iskulausetta liittyen johonkin, mistä tiedostavat ihmiset 1970-luvulla (tai sitä ennen) sitten olisivatkaan voineet olla huolissaan.

Toisaalta, Anna-Mari Kaskisen sanoittama virsi 502 (“Jeesus, meitä kosketa nyt”) sisältää aika monta kertaa rivin “Kaikki maailman lapset yhdistä”. Se ei kuitenkaan julkaisuajankohtansa (1980-luku) puolesta ole voinut toimia Krokforsin tekstin innoittajana (toki päinvastoin: ehkä Kaskinen on saanut vaikutteita Krokforsilta). Niin tai näin, ainakin se kertoo siitä, ettei “kaikki lapset maailman” ilmaisuna aivan käyttökelvoton uskonnollisessakaan yhteydessä ole.

Voi tietysti olla, että The Star -runo on alun perinkin uskonnollinen. Näillä tiedoilla pidän sitä tulkinnanvaraisena, mutta en mahdottomana. Esimerkiksi kohta, jossa tähti on korkealla taivaalla (”Up above the world so high”) voisi viitata samalla tavalla johonkin maailman yläpuoliseen kaitsijaan. Lisäksi Jane Taylorin äiti Ann kirjoitti useampia uskonnollisia teoksia. 

En ole Raamatun tuntija, vaikka sen lukenut olen. Etenkin Vanha Testamentti on minulle, jos nyt ei aivan outoa niin ainakin hyvin vierasta maastoa. Siksi pidin sopivana, kuin luin Wikipediasta, että Psalmien kirjan nimi “is derived from the Greek translation, ψαλμοί psalmoi, meaning ‘instrumental music’ and, by extension, ‘the words accompanying the music.’”

The words accompanying the music

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s