Arrogant Amis

Martin Amis. (kuva: Larry D. Moore)

Internet todella pienentää maailmaa.

Jokainen joskus divarissa käynyt on melko varmasti törmännyt kirjaan, jonka ensisivuilla on tekstiä tai muuta vastaavaa, exlibris, omistuskirjoitus, onnen toivotuksia tai lämpimiä sanoja maailman tärkeimmälle ihmiselle. Itse muistelen ihmetelleeni Veijo Meren Koottuja novelleja, jossa oli Neil Hardwickin exlibris, sekä saanut lukemattomia kertoja todeta, ettei ikuinenkaan rakkaus ole estänyt viemästä kirjoja kirpputorille.

Tilasin taannoin ulkomaisesta verkkokaupasta käytetyn kappaleen Martin Amisin kirjoituskokoelmaa The War Against Cliché (2001). Sen ensimmäisellä sivulla on pidempi käsin kirjoitettu teksti kuin yhdessäkään aiemmin vastaan tullessa kirjassa. Erikoista on lisäksi se, että kirjoitus on suunnattu Amisille.

Anthony Garrettia en tunne, eikä googlekaan osannut tarkemmin auttaa. Mainittu partneri paljastuu kuitenkin sivun XIV avulla Angus Wilsoniksi, tai näin ainakin oletan, kun Wikipedia kertoo, että Wilsonin elinikäinen kumppani oli nimeltään Tony Garrett.

Wilson oli brittiläinen kirjailija, joka lyötiin ansioistaan ritariksi. Toisen maailmansodan aikaan hän toimi kääntäjänä Bletchley Parkissa, siis osana brittien/liittoutuneiden koodinmurtamisohjelmaa – samassa paikassa ja organisaatiossa, jossa mm. Alan Turing tuolloin vaikutti. En tunne Wilsonin teoksia, niitä näyttäisi olevan suomennettu vain yksi (Epäjumala haudassa eli Anglo-Saxon Attitudes), sekin jo 1950-luvulla. Wikipedian mukaan Wilson tapasi sodan jälkeen Garrettin, josta oli tuleva hänen kumppaninsa lopuksi elämää.

Jos nyt oletamme, että kuvan teksti todella on Garrettin kynästä, niin enää pitäisi tietää, miksi hän on kirjoittanut viestinsä Amisille yhteen Amisin kirjoista (oletus toki tämäkin, onhan hän voinut istua kirjakaupassa koristelemassa useampiakin kappaleita) eikä esim. lähettänyt tekijälle (avointa) kirjettä?

Vastausta en tiedä, tietääköhän kukaan muukaan.

On houkuttelevaa ajatella, että Garrett, kirjailijan kumppani, saattoi olla myös kirjallisuuden ystävä. Lukeminen on joskus löytämisen iloa, ja tulee mieleen että Garrett olisi voinut ajatella niinkin kynään tarttuessaan. Tai sitten ei.

Joka tapauksessa, riippumatta siitä oliko Garrett tarkoittanut kirjoitustaan (jos se nyt on hänen) muiden silmille, jaan sen tässä. Internet mahdollisti kirjan ja tekstin päätymisen minulle, ehkä se mahdollistaa tekstin päätymisen oikealle kohteelleenkin.

Mainokset
Arrogant Amis

Juhan luona

Kuva: Veikko Somerpuro / WSOY

Yhteistä [Veijo Merelle ja Juha Seppälälle] on absurdin näkeminen ja kyky ilmaista se lakonisin piirroin.
Antti Majander, HS 27.8.2000

Lisäämme joukkoon Riitta Kylänpään tietämättä kuitenkaan onko se vain haastateltavan vaikutusta.

Suomen Kuvalehden numeron 44/2008 Hän oli Juha Seppälä. Viidelle sivulle levittäytyvä Kylänpään kirjoittama juttu on jaettu seitsemään osaan. Ensimmäinen kuuluu:

Juha Seppälä toteaa puhelimessa, että ”minä en sitten avaudu haastattelussa”.
”Ei Karviassa, sinne on täältä sata kilometriä eikä minulla ole enää mitään siellä”, hän tyrmää ehdotuksen haastattelusta lapsuutensa maisemissa. Porissa työhuoneellasi?
”Kirjoitan kotona.”
Kotia ei saa kuvata eikä perhettä kuvailla. Ehkä jossakin kuppilassa?
”Sopii, missä tahansa kuppilassa.”
Tuuli nostaa vaahtopäitä Kokemäenjoessa. Taivas on pilvetön.
Tiukka kädenpuristus, sääntöjen kertaus – ei yksityiselämää koskevia kysymyksiä. Ravintola Satakunnan tarjoilija tuo ruokalistan.
”Vettä, kiitos.”

Viimeinen osa alkaa näin:

Seuraava aamuna, kotinsa ruokapöydässä Seppälä esittelee haarukkaansa. Se on vanha, pienempi kuin uudet, sisarelta aikoja sitten saatu. Ainoa, jolla kirjailija suostuu syömään. Aterian päälle on välttämättä juotava kahvit.

Odottamaton käänne?

Ehkei, kerta perhettä ei kuvailla, eikä kotia kuvata.

Miksei, kun edeltäneissä viidessä osassa on keskusteltu kirjallisuudesta, taloudesta, poliitikasta ja Seppälän Emil-papasta, eli ei mistään mikä valmentaisi lukemaan esim. tämän:

Seppälä pinoaa olohuoneen pöydällä olevia syksyn kirjauutuuksia.

Juhan luona